Mitäkhän sitten

Viikon treenisuunnitelmat muuttuivat loppuviikon osalta täysin. Paitsi keskiviikkona sain ihan kalenterin mukaisesti todeta pk-tottisvuorolla, että Rássi käy siellä niin kierroksilla ettei hyvä heilaha. Ulvomista noudoissa ja kamikaze A:ta. Oman vuoromme loppuosuus käytettiin A-esteen turvalliseen ylittämiseen eestaas ja taasees. Hyvä huomio treenikavereilta, että sillä on kohta etupää rikki. Pitäs saaha tottisvire alas työntekomoodiin ennen kuin ollaan liian syvällä suossa.

Torstain koulutusohjaajakurssin treenikoirakkuus vaihtui vierailuun heijjän voi/evl -ryhmässä. Minua kiinnosti lähinnä paikkamakuu rivissä. Kuten jo totuttua, Rássi oli levoton uusien kavereitten kanssa. Se on kyllä kaavottunut tuohon. Istumisessa hyvä niinku pitiki. Muuten ei mitään kummallista. Hyvä luoksari osina ja kokonaisena, huonot kaket. Kaketreeneissä on nyt muutenkin palattu alkuun. Kesätauon jälkeen tarvitaan ihan selkeästi muistuttelua.

Perjantain lappalaisvuorolla ei käyty ollenkaan, koska nukuin. Käsittämättömän raskas viikko. Toisaalta kaipaisin Tsaballe lähinnä liikkuriapua tunnariin, enkä oikein luottanut sitä löytyvän kun muilla painoivat agikisat päälle.

Lauantaina ulkotreenit kentällä. Oikein kivat, jos ei oteta huomioon Tsaban haukkumista. Se nosti itseään kentän reunalla Rássin treenejä seuratessaan ja oli sitten aivan liekeissä. Seuraamiskaaviota, luoksaria ja ohjattua Tsaballe. Varmaan historiallisesti ensimmäisen kerran ikinä se oli sitä mieltä, että treenit olivat liian lyhyet ja haastoi minua itsepintaisesti leikkiin kun lopetin treenit. Jotain olen siis tehnyt oikein, mutta jotain myös hyvin väärin (ääntely).
Rássille ohjattua, seuraamiset, mukailtua zetaa ja loppuun eteenmenoja. Niihin on vain niin kiva päättää treenit :)

Sunnuntai on lenkkeilypäivä. Hakutreenit peruuntuivat. Olohuonetokoissa edelleen kaket ja tunnarikasat. Taidan varata uintia ja juoksumattoa Vesipedosta Rássille, paikka vaikuttaa houkuttelevalta. Täytyyhän se testata tuo paikkakunnan toinenkin koirauimala nyt kun sille linjalle on lähdetty.

Viikonloppuna moikkasin myös Hallaa. On se luonnetestinsä mukainen koira, tai toisinpäin asia pitäisi varmaan ilmaista. Hauska tapaus. Sille odotetaan juoksuja alkuvuodesta, joten urosasiaa pitäisi nyt alkaa touhuamaan tosissaan. Varaurosta ja ykkösurosta. Oikein odotan, että saisin nähdä minkä luonteisia jälkeläisiä sille tulee, takana emälinjassa kun on paljon rauhallistakin tempperamenttia.

Hallittua hakua ja Activen tokot

Viikonlopun ulkotokot onnistuivat hienosti. Olin jämeränä molemmille ja muistin vaatia oikeita suorituksia ja Tsabalta hiljaisuutta. Rássille ohjattua ja ruutua lopuksi. Ei ongelmia.

Lauantai-iltana käytiin katsomassa curly hevosia ja Rássi pääsi tutustumaan hevosten lisäksi vielä kaverini russeliin, joka onkin mainio tapaus. Rássin ja Minnin leikit menivät hienosti yksiin, vaikka mulla vähän epäilytti etukäteen mitä tuleman pitää.

Sunnuntain teemana oli hallintaa hakuradalla. Tiukasti seurautin alueelle ja siitä krepeillä merkkaamiltani kohdilta lähetin pistoille. Maaleilta ääniavut ja irtorullat, palkkoina pallot ilman taistelua (paitsi viimeinen). Kolmas oli tyhjä, jolle upposi hienosti. Olin itse vähän turhan lähellä lähetyspaikkaa, joten koira palasi pistolta vinosti taaksepäin kohti keskilinjaa. Neljäs pisto oli myös ääniapu ja irtorulla, mutta käytännön sanelemista syistä rulla oli vieras, patukantyyppinen juttu, ja sehän aiheutti hetkeksi päänvaivaa koiralle. Oliko kyseessä suorapalkka vai rulla? Rássi ratkaisi asian oikein ja toi rullan minulle. Hieman sylki eteensä tätä vierasta rullaa. Hyvät treenit kaiken kaikkiaan. Hallitut suorat pistot ja hyvät rullailmaisut. Jatkamme tällä linjalla taas ensi viikonloppuna. Hakukelithän ovat mitä mainioimmat, ei lunta, ei pakkasta, muttei myöskään itikoita. Kyllä kelpaa metsässä köllötellä.

Tänään Activella Jenni Ojalan valmennusryhmässä. Aloitetaan positiivisista asioista. Tunnari Jennin liikkuroimana, hieno.
No sitten kaukot menivät sinne päin, ois tarvinut takapalkan ja rauhallisemman vireen. No, loppua kohti paranivat. Jenni antoi mietittäväksi takajaloille targetin ja kaksi eri maahanmeno- ja istumiskäskyä. Minähän olen niissä oikaissut ja luottanut toistoihin ja lihasmuistiin.
Ohjatussa toi perkele keskikapulan toisen kerran elämässään. Ei pysähtynyt vaikka karjaisin kiellon vaan toi keskikapulan perille asti. Ohjasin sitten vain hakemaan vasemmalta sen oikean kapulan, jonka haki tietysti muina miehinä. Sitten vielä kerran liikkuroitu ohjattu vasen, joka hyvä.
Paikkaistuminen ok. Paikkamakuussa lonkalle ekassa setissä. Toisessa setissä pyöritteli takamusta ja Jenni kehoitti alkamaan makuutreenit palkka etujalkojen välissä. Siten koira voisi keskittyä muuhun kuin kaipaamaan minua (ja äksöniä). Tähän alan kyllä pakostakin, paikkamakuissa kun suunta on ollut koko ajan rauhattomampaan paikallaoleskeluun.

Kuva Kaisa Heikkinen

Kuva Kaisa Heikkinen

Samalla lupasin mennä Activen tokoepiksiin sihteeriksi, liikkuroimaan jotakin (toivottavasti ei ylempiä luokkia, se on vain niin vaikiaa...) ja tietenki osallistumaan Rássin kanssa. Tsabankin kanssa olisin mielelläni osallistunut, mutta episten suolainen hinta 20 e /koira ehkä hieman jarruttaa. Huomena pk-tottikset, joissa jatkamme noutoja. Torstaina olemme Rássin kanssa tokon koulutusohjaajakurssilla ohjausharkkakoirina, liikkeinä ainakin ruutu ja ohjattu. Treenit videoidaan ja kurssin vetäjä kommentoi ne blogiin, hauskaa :)

Vesireissu ja muita liikkuja

Rássi kävi testaamassa Oulun Koirauimalan vesialtaan perjantai-illan kunniaksi. Loiskui, pärskyi, vettä nieltiin ja kaikki kinkereihin osallistujat kastuivat. Kärsivällisesti paikan ohjaaja nappasi koiraa kiinni altaan reunoillta, kun se yritti palauttaa palloa kuivalle maalle. Muutenkin belki oli kovasti hämmästyksissään lelun kanssa ympäri allasta karkaavasta omistajastaan. Ei ole tämmöstä ennen sattunut, aina on suoraviivaisesti haettu ja palautettu...Kovalla paineella Rássi yritti saavuttaa minua, tosin parhaiten touhu onnistui kun koiralla oli pallo jo suussa ja se vain tavoitteli minua palauttaakseen pallon.

Rássi teki henkilökuntaan vaikutuksen myös kilpauimaritaidoillaan potkaisemalla altaan reunasta vauhtia käännöksissä lähtiessään kohti pallon palautussuuntaa. Meidän omat lelut osoittautuivat huonoiksi, mutta onneksi Koirauimalassa oli talon puolesta käytännöllisemmät vesilelut.

Ennen altaaseen menoa suihkuteltiin hiekat turkista ja jälkeen pestiin itse pesupaikalla kloorit pois ja kuivailtiin pyyhkein ja lopuksi vielä föönilläkin. Lopputulemana toteamme koiran liikkuneen kovasti ja unihan se illan päälle vetaisi raskaasti altaassa merirosvoa leikkineen seikkailijan, joka nukkui pitkään seuraavaan aamuun.

Föönin jäljiltä pörröinen tervu

Muutoin alamme huomisesta asti panostamaan treeneissä vaihteeksi hallintaan. Sekä haku- että tottistreenit menivät viime viikolla Rássin vedellessä touhut enempi omiin nimiinsä. Keskiviikon tottiksiin vaikutti tosin myös koiran omistajan pitkä työpäivä, jonka jälkeen syöksyimme suoraan kotoa pienen pissalenkin jälkeen hallille. Oli sitä patoutunutta energiaa sitten. Edes apuohjaajien seisominen metrisen edessä ei estänyt Rássia palauttamasta kapulaa A:lta hypyn kautta takaisin. Se sikaili myös varastamalla noudolle, mikä sinänsä on ennenkuulumatonta.

Hakuilusuunnitelma huomiselle on: irtorullat, ääniavut suorille pistoille ja rullan palautukset reilusti keskilinjalla edenneelle ohjaajalle. Radalle saavutaan hyvässä hallinnassa. Maalimiehille pallopalkat, mutta ei taisteluleikkiä ennen viimeistä maalia. Rássi on tuonut nyt kahdesti kiintorullan "sieltä päin", joten sitä toimintaa emme enää mahdollista.

Tsaban haukkuminen tokossa on niinikään lähtenyt lapasesta. Seuraamiset ja jäävät ovat vielä ok, mutta ruutuun mennessä pitäisi jo keskittyä enemmän tekemään kuin räkyttämään ja häröilemään. Nyt siis viikonlopun kunniaksi valoisan aikana ulkokentälle tokoilemaan. Palkat hallituista, hyvistä suorituksista. Molemmille.

Loihakka Naltio Humpan eli Iitan PEVISA -tulokset on saatu. Lonkat B/A, polvet 0/0, silmät ok, kyynärät 2/0. Liman näki kyynärässä kohtalaisia muutoksia, luultavimmin varislisäkkeessä. Eikä hän uskonut uusintakuvauksen muuttavan tulosta. Lisäksi hän totesi viimeisen lannenikaman ja ristiluun välissä olevan jonkinlaista nikaman välimuotoa. Nikaman välimuoto ei sinänsä Limanin mukaan ole este jalostuskäytölle, eikä vaikuta koiran elämään ellei lantio ole kovin vino ja sillä tavoin vaikuta lonkkiin.

Harmittaa tietysti kuitenkin juuri tuo kakkosen kyynärä, koska Iita on muuten hyväturkkinen, kaunis ja luonteeltaan oikein miellyttävä koira, jonka mielelläni olisin nähnyt jatkavan Tsabba-Nuka yhdistelmästä seuraavaan sukupolveen. Lisäksi harmittaa luustotarkkiensa puolesta ok vanhempien pennuilla ilmenneet virheet nimenomaan luuston osalta. Samalla ruualla on kuitenkin kasvaut myös A/A lonkkaa ja puhdasta kyynär- ja polvitulosta, lisäksi kesäpennuilla oli hyvät mahdollisuudet opetella liikkumaan omaan tahtiinsa vapaasti omalla pihalla. Ei tarvinnut liukastella lattioilla. Mielenkiinnolla odottelen Iitan veljien terveystarkkeja ja seuraan mitä sieltä aikanaan lausutaan.

Kovasti malttamattona suunnittelen Rássin evl -taipaleen alkua, ja jopa sitä näyttelykoettelemusta, kunhan saan handlerin ja tuomarin puolesta näyttelypvän sopimaan. Ehkä tuossa ensi keväänä olisi huiman H:n yrityksen paikka :D