Kuusi viikkoa

Nyt ulkoillaan, kliks!

Ja pennut löytyvät jo KoiraNetistä

Viisi viikkoa

Tässä meidän perjantai-illan huumaa: Instagram linkki

Pentujen kehitys viidestä viikosta eteen päin on hurjaa. Ne muuttuvat manaateista pieniksi koiriksi, joilla on kovasti omaa tahtoa ja kaikenlaisia ideoita. Moni ideoista on kasvattajan mielestä huonoja. Huonoja ideoita ovat esim. sähköjohtojen maistelu ja terassin alle kaivautuminen. Pentujen mielestä tämän viikon huono idea oli matolääkkeen syöminen. Pojat kakistelivat lääkkeen kanssa, mutta miehekkäästi nielivät, kun muukaan ei auttanut. Tyttö sen sijaan oli vakuuttunut, että yritän myrkyttää sen. Kaikki kuitenkin matolääkkeensä saivat nautittua (pentujen mielestä "nauttiminen" lainausmerkeissä).

Muitakin merkittäviä, uusia asioita pentujen reilun kuukauden mittaisella elämäntaipaleella on tapahtunut. Ensimmäinen automatka, ensimmäinen metsäretki, ensimmäinen pentueen yhteinen purutikkujen maisteluhetki ja ensimmäinen lounas ulkona. Kolmea pentua tulee käsiteltyä ja syliteltyä paljon jokaista. Toisaalta tuntuu, että niistä lähtee ääntä (ja pissaa) niin paljon, että ihmettelee miten sitä enemmän kanssa on pärjätty. 

Unna syö edelleen pentujen kakat, myös ulkona. Se leikittää kyllä pentuja mielellään, mutta harvemmin varsinaisesti menee syöttämään niitä. Tissillä pennut kuitenkin roikkuvat minkä ehtivät, kun emänsä menee siivouskeikalle pentulaan. Kuten Tsabbakin omiensa aikana, Unna hoitaa siivoushommat tunnollisesti, mutta alkaa muuten kaivata omaa elämäänsä takaisin. Tsabbahan ei luovutettuja pentujaan kaipaillut, ja näyttää siltä että Unnakin alkaa valmistautua pentujen lähtöön.

Kaikki pennut ovat toimeliaita ja reippaita. L. L.Rock eli Otso on utelias ja rohkea tutkimusmatkailija, L. L. Rauta-airo kiertyy jalkoihini nukkumaan, kun keitän kahvia tai laitan ruokaa keittiössä. L. L. Rautaneito on täynnä tiedostavaa naisenergiaa, ja perinyt mummonsa Tsaban vahvan oman näkemyksen asioista. 

Maanantaina onkin eläinlääkärin tarkastus ja sirutus edessä. Taas ajellaan autolla, tällä kertaa kohti keskustaa. 

Metsäretken paras kuva :)

Painikaveri Násti

Ei ole hoitotätillä helppoa kun on pikkuriiviö (L. Lokan Rauta-airo) korvassa kiinni

L. Lokka Rock

Unna ja pennut

Neljä viikkoa

L. Lokka Rock

L. Lokan Rauta-airo

L. Lokan Rautaneito

Niinkin voi käydä, että kaikki pinnat eivät jatku loputtomiin Kliks :D Sukellus lumeen ei aiheuta suurempaa hämminkiä.

Malinois hoivaa

Synttäriaterialla Vommia ja piimää

Kuvia ja nimiä

Loihakka Lokan Rautaneito, Loihakka Lokka Rock ja Loihakka Lokan Rauta-airo

"Nti NakkiLokki Tingviini" eli Loihakka Lokan Rautaneito

 

Rillipääpoika eli Loihakka Lokan Rauta-airo

 

Musta poika eli Loihakka Lokka Rock

Hampaat!

Kolme viikkoa

Pennut oppivat viikossa käyttelemään jalkojaan eteen -ja taaksepäin varsin vikkelästi. Mikä siinä onkin, että koiranpennut haluavat alkaa vauhdilla peruuttelemaan heti kun koordinaatio alkaa toimia.

Kynsienleikkuuta on harjoiteltu ja matolääkettä syöty äipän kanssa porukalla. Pissaamassa käydään sanomalehdellä, tai ainakin etujalat ovat pissa-asioilla lehden päällä. Pissa saattaa lirissä muuallekin. Minne nyt takajalat sattuvat jäämään.

Matolääkkeen lisäksi pennut ovat maistelleet Viskaalin naudan jauhelihaa, Vom Junioria ja turvotettua nappulaa kermaviilillä tai piimällä höystettynä. Perinteiseen tapaan ruoka alkaa maistua ja tassut pitää työntää ruokakuppiin. Piimätassuilla sitten on mukava tepsutella elämässä eteenpäin.

Tästä klikkaamalla syy valokuvien puutteeseen. Ensinnäkin tietysti valoisan ajan rajallisuus, ja siksi toisekseen vain nukkuvista pennuista saa tarkkoja kuvia :) Muuten niitä löytyneitä jalkoja käytellään vilkkaasti.

Kaikki edelleen hyvin pennuilla ja Unnalla.

Kaksi viikkoa

Tyttö

Poika1

Poika2

Pennut painavat 1,5 kg ja ovat avanneet silmänsä. Kaksiviikkoissynttäreitten kunniaksi koko konkkaronkka muutti olohuoneeseen. Hylkäsimme pentulaatikon ja aloitimme erilaisiin pintoihin tutustumisen. Niin ne asiat ajassa etenee, että Unnan pennut syntyivät samaan pentulaatikkoon, jonne Unnakin sisaruksineen muutama vuosi sitten syntyivät. Edelleenkin pennut nukkuvat paljon, mutta hetkittäiset kävelyharjoituksetkin jatkuvat ruokailujen ja nukkumisen välillä.

Tytölle ja kakkospojalle taitaa tulla rillikuvio silmien ympärille. Tytön parkkiväriin on tullut vaalennoksia eli vaalea puskee pohjalta läpi. Mustempi poika on perinyt emänsä värin valkoista vatsapiirtoa myöten. 

Pentujen kuvaaminen on hyvin haastavaa, joten näillä epätoivoisilla räpsyillä mennään :) Ensimmäiset pennunkatsojat tulevat viikonloppuna käymään. Todennäköisestihän pennut nukkuvat tai ovat tissillä, mutta pentuturkkiakin pääsee jo vähän tuoksuttamaan.

Väriä pukkaa

Kyllä se vain niin on, että toiselle mustalle pojalle on tulossa ainakin valesilmät. Muutenkin turkki on nyt mattavärisempi ja ruskeasävyisempi musta. Parkkitytöllä on jo selvää merkkiä aukeamattomien silmien ympärillä ja jaloissa vaaleamman ruskeat polvisukat. Lisäksi neitokaisella on nilkkasukkaa ja valkoisia varpaita niin kuin vähemmän mustalla veljelläänkin. The Musta poika sen sijaan pysyy mustana :)

Ikää on 9 vrk ja painoa vähän alle kilon. Viikonloppuna päästään varmaan kilon rajapyykin yli. 

Melkoisia mörssäreitä

Ikää pennuilla tänään melkein viikko eli 6 vrk. Tyttökin painaa jo 700 gr ja pojat huitelevat 700 gr paremmalla puolella. Pojat ovat itse asiassa lähes grammalleen saman painoisia, vaikka rakenteeltaan vähän erilaisia. Ei ole mikään ongelma tälle porukalle tuplata syntymäpainoa viikossa, vaan aika tarkkaan tuplaustahdissa mennään :)

Unna syö osin raakaa (Vom, Mush, Viskaalin) ja osin Golden Eaglen pentunappulaa höystettynä kermaviilillä ja piimällä. Ruokahalu tässä imetysvaiheessa on luonnollisestikin kaiken kaikkiaan hyvä niin kuin pitää ollakin, mutta erityisesti raaka ruoka katoaa kupista alta aikayksikön. Pennut tulevat aikanaan jatkamaan samalla linjalla, eli osin raakaa ja osin nappulaa.

Pentuja Loihakkaan

Pitkästä aikaa meillä on pennun tuoksua kotona. Unnan (TK1 Loihakka Petäjä Akmeeli) ja Kassun (BH TK2 RTK1 vepe voi1 Kulkuselän Lordi) pentueeseen syntyi kaksi mustaa urosta ja yksi parkki narttu. Nartulla on valkoinen merkki rinnassa ja näyttää, että sille tulisi lisääkin merkkejä ajan kanssa. Mustilla uroksillakin vähän pilkottaa valkoista, joten voi olla, että niillekin jonkinlaista merkkiä vielä kehkeytyy. 

Unna huolehtii pennuista hyvin ja tunnollisesti. Tässä vaiheessa se ei poistu pentulaatikosta kuin pakotettuna. Itse synnytys oli vähän turhan jännittävä, kun ponnisteluvaihe ei alkanutkaan vielä reilun parin tunnin kuluttuakaan vesien mentyä. Ilmeisesti ensin menikin tyhjän sikiöpussin vedet. Pennut syntyivät harvakseltaan reilun tunnin välein. Ensimmäisen, ison pojan ponnistus maailmaan kesti peräti 25 min, mutta muut kaksi tulivat maailmoihin ison pojan raivaamaa reittiä omalla ajallaan varsin rivakasti. 

Unnan pennut syntyivät vuorokausilla 64, niin kuin ennustinkin. Maha oli aika pieni, joten osasin odottaa pientä pentuetta. Itse synnytys oli erilainen Unnalla kuin emällään, joka teki molemmat viiden pennun pentueensa vaivattomasti kahden tunnin sisään. Vahvat emonvaistot Unnalla kuitenkin on kuten Tsaballakin. Se ei hämmästellyt syntyneitä pentuja, vaan astui sujuvasti heti uuteen rooliinsa. Pennut voivat hyvin ja niiden painot lähtivät heti nousuun. 

Tällä pojalla on valkoista takajalkojen varpaissa

Parkki merkein tyttö

Musta poika, jolla valkoista rinnassa