Ei ihan vielä auki

pentujen silmät nimittäin. Mutta kuitenkin jo vähän raollaan, joillakin :) Ehkä huomenna?

Riistapoika vaalenee päivä päivältä

Riistan väriä pukkaa mustan sekaan ja vaaleat merkit laajenevat

Kaksostytöt tykkäävät silittävästä kädestä

Mustista kaksosista pienempi likka

Ja isompi

Pikkutyttö makoili aamulla sylissä

Pikkupoika sylikoirana

 Pikkupojan tunnistaa helposti vitivalkoisista takajalkojen varpaista

Pennuista pikkupoika etsii edelleen omaa kotia. Nimet pesueelle ovat viittä vaille valmiit, ja julkistetaan vapun kunniaksi. 

"Ja jos kellään kiinnostaa, niin minä olen aloittanut jälkikauden"

Pentubloggausta

Ja sitten lisää enemmän ja vähemmän hankalia yksittäiskuvia pennuista:

Poika1 ja valkoiset varpaat, valkea rinta ei tässä näy

Poika2 vaalenee kovaa vauhtia ja merkit kasvavat

Tyttö1 toinen kokomustista likoista

Tyttö2

Tyttö3, valkeaa rinnassa

Teen pennuille Bio Sensor ohjelmaa tänä aikana, jolloin ne muuten eivät turvallisessa pentulaatikossa kokisi vastaavia ärsykkeitä. Toki niitä käsitellään ja mm. punnitaan ja tutkaillaan muutenkin. Painot kaikilla nousevat tasaisesti. Vahvan ja tyytyväisen oloista sakkia :)

Valiompi Rássi :)

Oulu 20.4 2013, tuomarina Heli Kelhälä, toko evl

Liikkeet suoritusjärjestyksessä

Paikkaistuminen 9 (etutassujen nostelua)
Paikkamakuu 6,5 (sama kuin aina ennenkin, lonkan vaihtoa ;) )
Ruutu 9
Seuraaminen 9 (ohjaaja unohti kuinka paljon täyskäännöksessä paikallaan pitikään kääntyä, muuten erinomaista)
Luoksari 9 (makuussa toinen kyynärä ylhäällä)
Zeta   8 (aloin sekoilemaan viimisellä pätkällä, koira teki ihan oikein)
Ohjattu 8 (kantaa kapulaa hyvin, luovuttaessa otteessa levottomuutta)
Metsku 9
Tunnari 7,5
Kaket 9,5

yht. 274,5, sij. 1/5 -> TK4

Oli mukava koe, paikkana ratsastusmaneesi Kuivasjärvellä. Rássi oli suoritusten välit autossa, loppupalkat (pallo) samoin. En siis ottanut sille mitään palkkoja lähemmäs kenttää, eikä tuo niitä tarvinnutkaan. Kaikki liikkeet tuntuivat hyviltä. Luoksari on selvästi hidastunut, vaikka en ole stoppeja ottanut viime kokeen jälkeen ollenkaan. Nyt siis vauhtiluoksaria niin maan prkleesti. Samoin liikkeitten väliset siirtymät olivat minun makuun löysät.

Oli meijän viimiset tokot, joten ihan kiva oli lopettaa tähän suoritukseen :) Tuomarin sanoin, hyvää työskentelyä.

Mamma ja mamman muru TK4 TK2 JK1 BH Tarkatan Karpalo

Kovin on keskenään samannäköiset passikuvat

 Poika1, jolla on valkoiset varpaat takajaloissa ja valkoinen merkki rinnassa. Muuten mennään mustalla.

Poika2, jolla laajoja merkkejä raajoissa, päässä ja rinnassa. Ruskea niska. Himppasen painavampi kuin pikkuveljensä.

Tyttö1, toinen ihan mustista kaksostytöistä

Tyttö2, samanvärinen  ja -painoinen kuin siskonsa edellä.

Tyttö3, jolla valkea merkki rinnassa. Vähän keveämpi kuin kaksostytöt, taitaa olla jonkin verran siskojaan  lyhyempirunkoinen.

Pennun tuoksua

Kolme tyttöä ja kaksi poikaa syntyi Tsabba&Jekku yhdistelmästä 18.4. Kaikki pennut ovat pääväriltään mustia. Tomeraa sakkia, jolle ruoka ja elämä maistuu. Tsaban synnytys oli nopea ja se on jälleen erinomainen emo pennuilleen.

Pentujen varaustilanne elää. Nyt näyttäisi siltä, että yksi poika voisi olla vapaana, ja mahdollisesti myös yksi narttu.

Yksilökuvia pennuista luvassa viikonloppuna :)

Kevät ei keiku

Pitkä on odottavan aika, mahaansa kasvattavan Tsaban ja jälkiharrastajan. Tsaban maha oli pitkään hyvinkin pieni, mutta on nyt viimeisen viikon kunniaksi kasvanut enemmän. Tiedä sitten tuleeko hyvin vähän isohkoja pentuja vai normimäärä. Toivomme tietysti mammakoiran parhaaksi jälkimmäistä.

Olen olemattoman vähän kiinnostunut saattamaan maailmaan tietyn värisiä suomenlapinkoiria, melkein kaikki muut koiran ominaisuudet ovat tärkeämpiä. Tässä synnytyksen lähestyessä on kuitenkin virinnyt toive kokomustista tai -parkeista pennuista. Ensisijaisesti Tsaban mahassa omaan käteen tuntuvan liikkeen haluaa ehjänä ja turvallisesti maailmaan, mutta samaan tapaan kuin viimeksikin Tsaban pennuttaessani alan vasta tässä vaiheessa tosissaan hahmottaa yhdistelmästä mahdollisesti syntyvät värit :)

Rássi mököttää yksinään treenikentällä. Se on päättänyt treenata ja varmistaa tavoitteen toteutumisen kieltäytymällä poistumasta kentältä auton suuntaan. No, ois me treenattu joka tapauksessa, kunhan verkkalenkiltä käveltiin kentän poikki autolle (paitsi Rássi).

Peltojäljelle halajaa mieli, tai vaikka metsäänkin, mutta näin kauden aluksi kuitenkin tasaisemmalle pohjalle. Tulee ihan viime kevät mieleen, kevät pitkä kuin nälkävuosi. Alkukesästä olisi heti jälkikoekin suunnitelmissa. Saa nähdä montako jälkeä ehtii tehdä ennen sitä. Oi kesä, oi sula maa!