Päivittelyjä

Oulunsalossa päivälenkillä, aurinko paistoi! Eikä tuullut, vaikka kuvasta niinkin voisi päätellä.

Kahden viikon treenipäivitykset kompaktina kokonaisuutena tässä:

-Rássilla rullailmaisu kunnossa, tosin paukautti valeilmaisun toiselle ukolle. Taisi valeilmaisun ottaa "suurin piirtein sinne päin", koska kävi ojassa piilossa olleen maalin suunnassa, muttei maalilla. Näytölle lähdettyään ei tietenkään löytänyt enää perille, joten etsi ukon ja toi rullan uudestaan (en ollut liinassa kiinni). Ensi kerralla kiinto pois ja irtorulla kahdelle ukolle, ja jokunen tyhjä? Rássi oli ihan liian korkeassa vireessä, se haukkui varmaan koko ekan piston juostessaan. Vasta viimeisellä pistolla työskentely oli tasaantunut normimeiningiksi. 

-Rássin pk-tottisryhmässä otettu joka kerta paikkamakuita kuplahallissa. Häiriötä ainakin riittää. Humiseva ja kaikuva halli, sekä treenikavereitten vinkulelut ovat pitäneet siitä huolen. Seuraaminen ok, vasemmalle kääntymisissä olen tehnyt sille hitaita kääntymisiä, koska se hyppii osan käännöksistä. Täykkärit ok. Seuraavilla kerroilla painotetaan vaihteeksi noutoja ja jääviä?

-Rássin tokot ovat paikkaistumispainotteisia, ruutua ja ohjattua otettu pari kertaa. Metskunouto viime viikolla kerran, ei muita noutoja myöskään pk-treeneissä. Paikkaistuminen etenee, muttei ole valmis.

-Tsabba on tehnyt tokoa hyvällä meiningillä. Halli ei häiritse sitä yhtään, eikä muiden koirien haukkuminen juurikaan. Tsabba on tehnyt tunnaria lukuunottamatta kaikki voi-liikkeet kerran/vko. Perjantain vuorolla oli pikkasen vaisumpi leikkimään, vaikka ihan ok tekikin mm. hyppy- ja tasamaanoudot. Luoksarin stoppi oli yllättäen taas hidas, joten yritin takapalkalla. Joo ei. Koira ei pysty liikkumaan kunnolla eteen, kun takamagneetti vetää liikaa. Seuraavalla kerralla huippuruokapalkka kentän reunalle ja lyhyt aktivinen treeni. Koskahan sen ilmois kokeeseen?

-tunnarit olohuonetunnareina läheltä (pakosta, ei ole liikkeelle täysmittanen olohuone). Virtaa on ollut molemmilla liikaa, joten olen palannut käyttämään lattialla rauhoitusnamia ennen kapuloita. Vanha, hyvä konsti toimii.

Rássi haluaa muistuttaa kaikkia villasukkien käytöstä näin talvisäiden tullen.

Sijoitustyttö Iitan haltijat käyttivät sitä lauantaina Rovaniemellä Sarkasella terveystarkeissa. Silmät&polvet ok, luustokuvat ovat menneet lausuttaviksi. Ilmeisesti toisessa kyynärässä on jotain luupiikkiä, mutta jää nähtäväksi (=lausuttavaksi). 

Hallilla sunnuntaina

Tsabba sattui vähän vähemmän kameran eteen syystä että videokamera on puhelin ja on just siinä missä on. Tsaban touhuja.

Rassin jutuista muokkailin tämmösen pätkän.

Pikkasen jälkeä ja tokoa

Joka päivä yhä enenevässä määrin sataa vettä. Syksykelit todella. Rássille tällä viikolla yksi Suvin polkema 500 m jälki + esineruutu. Jäljellä helpohkon alun jälkeen tien ylitys (syvät ojat) ja siitä jatko melkoiseen pusikkoon. Tien ylityksen selvittelyssä meni sen verran aikaa, että kun Rássi löysi jäljen jatkon tien toiselta puolelta, se ei malttanut enää ilmaista jäljen kahta viimeistä keppiä, joista toinen oli heti tien tien ylityksen jälkeen. Liinasta seis viimeiselle kepille ja koira palasi saman tien suoraan kepille ilmaisemaan. Kaiken kaikkiaan kuitenkin hyvä jälki,  koira työskenteli aktiivisesti sekä tien ylityksen että vaihtelevan maaston.

Perjantaina hallilla yleisellä tokovuorolla, mukana molemmat koirat. Rássi teki ensin liikkuroituna ohjatun noudon molempiin suuntiin ja sitten merkin kautta ruutua. Ohjatut tosi hyviä, sen sijaan ekalle ruudulle se lähti väärään suuntaan. Oiskohan mulla ollu vartalo-ohjaus oikealle, vaikka käsi vinkkasi vasemmalle. Vaikea sanoa ilman videota. Koira korjasi kyllä käskytettäessä suunnan, mutta se on niin nopea että paljon ehtii tapahtua lyhyessä ajassa. Kaket jees, hyvät merkit.

Tsaballe seuraamispätkä, luoksarin stoppia ilman maahanmenoa ja ruutua lelulla ja ilman. Se jää tyhjään ruutuun liian eteen, joten oikeaa paikkaa ruudussa täytyy reeniä erikseen seuraavaksi. Muuten hyvä ilme, haukkumiseen otin kantaa jonkin verran. Suotavaa olisi, ettei se haukkuisi liikkeen aikana, vaikka liikkeiden väleissä haukkuukin nykyisin ihan aina. Loppupalkkana kanankauloja, muuten palkkaus pallolla ja ruudussa Rássin todepatukalla.

Pari kanankaulaa autossa syönyt Rássi palasi takaisin halliin ja paikkaistumiseen Jetan viereen. Siitä samaan syssyyn tehtiin sitten vielä paikkamakuu. Istuessa läähätteli, mutta hallikin oli tosi lämmin. Muuten jämerästi paikallaan. Makuu ihan hyvä, lonkalle se alkoi kallistua, mutta melkoisen suorassa kuitenkin. Voi, kun se kokeessakin voisi tehdä noin rauhallista paikkamakuuta!

PAJÄ1 & Rássi

Analyysi Rovaniemen 30.9 2012 jälkikokeesta tuoreeltaan. Dumarit Kauko Ruokolainen (jana) ja Eeva Äijälä (esineet, tottis).

Koe alkoi maastolla. Kostea keli aamuisen sateen jälkeen. Jälki ja jana sammal/jäkäläpohjaisessa maastossa, jota Rássi meni kuin peltopohjaa, rauhallisesti ja nenä maassa. Hyvä fiilis heti janalta. Tuuli painoi vähän vasemmalle, mutta Rássi oikaisi vielä suorempaan juuri ennen jäljen alkua. Yksi piste pois janalta, muuten jees.

Ensimmäiselle esineelle siisti ilmaisu. Matka jatkui kulmaan, joka oikein sujuva. Vauhti oli tosiaan Rássin metsäjäljeksi rauhallinen, mikä toi mukavasti luottamusta jäljen etenemisen suhteen. Kaikki ilmaisut hyviä ja tunnelmaltaan rauhallisia. Pohja sopi Rássille erittäin hyvin ja se teki tarkkaa työtä. Sopi koiralle, jonka pahin vihollinen on itse aiheutettu kiire. Ennen vitoskeppiä pää nousi ja koira steppaili sivuaskelia. Luulin että keppihän se sielä pojottaa, mutta löytö olikin syötävää eli poronpaskaa. Nam! Huomautin koiraa, ja suun vielä käydessä Rássi palasi jäljelle. Vitoskeppiä se ei jäänyt ilmaisemaan, vaikka merkkasi. Nappasin sen mukaan ja jatkoimme kohti viimeistä keppiä. Tässä vaiheessa avoimessa maastossa tien reuna jo näkyi, joten ihan loppusuoralla oltiin. Koira retkahti kutoskepille maahan, keppi taskuun, palkka koiralle, valjaat pois ja autolle patukkaa riepotellen.
Job well done. Jälki 169 p.

Esineruutuun menin varmana, treeneissä kun sujuu aina niin näppärästi. No, varmat pettää aina. Täydet viisi minuuttia hyvää työskentelyä ja koko ruutu varmaan kahteen kertaan kaikki nurkat mukaan lukien tsekattuna ja tulos nolla esinettä. Rássi ihan selvästi löysi kahteen kertaan esineen, muttei tuonut. Jos ei homma olisi tullut yllätyksenä, olisin käskyttänyt sitä tuomaan löydön, mutta enpä uskonut näin käyvän. Onneksi toverit harrastajat keksivät alta aikayksikön syyn käytökseen. Tämä on minulle Se harrastuksen suola ja sokeri. Jos muuten koiraharrastuspiireissä onkin ihan normisti luonnollisena osana kyräilyä ja muuta sen semmoista selän takana panettelua ja "mie en leiki siun kaa":ta, niin myös vilpitöntä kannustusta ja neuvoja saa aina kokeneemmilta kun omat hommat tökkii. Esineet 0 p.

Tottikseen menimme viimeisen kolmen kimpassa. Ensimmäisenä lepovuorolle, sitten tottis ja paikkamakuu. Oli ennakkoon vähän hankala viritellä/olla virittelemättä koiraa, ja päädyin sitten ensin rauhoittelemaan ja lopulta virittelemään pallolla lyhyesti. Rássi napsautti nupit kaakkoon heti pallovirittelystä, järkee vai ei...Ylivireessä, levottomana kentälle. Ampumisista vire nousi entisestään, mutta tasaantui sitten seuraamiskaavion edetessä jonkin verran. Itse eksyin kaavioon ja kentälle ylipäätään, joten en niin ehtinyt koiraa tarkkailla. Kaavio meni vähän niin ja näin. Ylivireestä johtuen Rássi pyöritteli kapulaa jokaisessa luovutuksessa, teki epätarkkoja perusasentoja ja jäi sitten paikkamakuuseen vielä huutamaan minun perääni. Muuten paikkamakuu pysyi paikallaan ja koirakin hiljeni, luojan kiitos, kun toinen koira aloitti seuraamiskaavion. Huutaminen olikin ihan uutta käytöstä eli saavutettiin (?) aivan uusi taso koevireessä. Tottis 89 p.

Kakkostuloksella JK1 -koulari ja matka jatkuu avoimeen hyvillä mielin. Olen tosi iloinen jäljen sujuvuudesta ja mieli tekee taas pellolle, koska ainakin tässä vaiheessa tarkkuutta vaativa alusta sopii Rássin hermoille paremmin. Esineongelma ratkeaa taatusti treenejä muuttamalla ja tottiksen vire tasaantuu koekäyntien myötä, tai jotenkin muuten. Kun vire on matalampi, koira pystyy tarkempaan työskentelyyn. Oppia ikä kaikki, ja muita viisasteluja tähän loppuun.

Tässä meitsi on Pellossa ulkoilemassa Ritavalkealla...

...jä tässä ensimmäistä kertaa elämässäni Oulussa koirapuistossa, jossa mie olin aivan kahestaan  emännän kanssa, enkä käsittänyt yhtään mitä tässä ois niinku pitäny harrastaa.