torstai 27. kesäkuuta 2013

HK1

Tiistain iltakokeessa Rássin kanssa korkattiin haun osalta koeura. Tottis oli Heikinharjun kentällä ja maastot Hiukkavaaran takana.

Tottiksessa jo totuttuun malliin koevire oli älytön. Ois ehkä pitänyt ottaa alas sitä jollain, mutta millä. Paikkamakuussa kuului ääntä ensin niin kuin arvasinkin, mutta rauhoittui pian hiljaiseksi. Tai sitten en vain kuullut, koska seuraamiskaviota suorittava lpk haukkui suoraa huutoa. Sen seuraamiset jäivätkin sitten lyhyeen ja valitettavasti koe epäonnistui heidän kohdallaan tällä kertaa. Me jatkoimme lyhyehkön paikkamakuun jälkeen seuraamiseen, jossa siis kerta kaikkiaan koira äänteli alussa. Piru kun ei siihen voi puuttua kokeessa, eikä sitä myöskään tapahdu kuin kokeessa. Ylivireisyydestä johtuen seuraaminen oli muutenkin normaalia huonompaa kun ei keskittyminen tietenkään ollut ihan parasta. Rássi rauhoittui kuitenkin kaavion edetessä, teki nopean istumisen ja ok maahanmenon. Noudoissa alkoi taas nostaa virettä, ja A-esteellä olikin sitten siinä tilassa, että huudahti lähtiessä ja palautti komeasti hypyn kautta. Sieltä vielä nätti palautus eteen, ja puutteelliseksihan se meni. Eteenmeno oli aika huikea, siinä taas ylivireisyydestä ei ole haittaa :D Kaikki muu A-esteen yli noutoa lukuunottamatta erinomaista, joten tottis 93 p.

Henkilöetsintä olikin aika hazardi lähtökohtaisesti. Olin itse hyvin huonovointinen. Oli niin paha olo, etten voinut juoda mitään ja aavistelinkin että kysessä ei ollut mikään jännittäminen vaan oikein sairastaminen. Rássin kokeita edeltävät reenit menivät melko lailla niin kuin niitten ei olisi pitänyt mennä. Kolmen viikon treenitauko hausta oli varmaan tehnyt tehtävänsä ja se lähti treeneissä kahdesti ekalle pistolle rulla suussa. Kolmannella yrityksellä ylimääräiset höyryt oli purettu ja homma alkoi luistaa. Ja tämä oli siis kesän eka kerta kun ilmaisun kanssa on ollut ongelmaa, vaikka sitä on pistotettu helteellä kunnon äärirajoilla ym. paikkaa, jossa olisi voinut sekoilla ilmaisussa.

Hyvä puoli Rássilla on, että se pystyy tekemään hyviä pistoja ja etsii maalimiehiä hyvällä motskalla, toiminnassa nopeutta löytyy. Koe alkoi kuten pelkäsinkin mutten toivonut, rulla suuhun ja pistolle. Koira kuitenkin etsi maalimiehet, eikä tehnyt valeita. Ekalla pistolla näin koiran käytöksestä että kävi maalilla, joten ei ongelmaa. Näyttö hyvä. Toisella puolella heti olisi löytynyt toinen maalikin, mutten hyväksynyt ilmaisua kun en kerta kaikkiaan tiennyt juoksiko se vain rulla suussa vai ilmaisiko. Kuulin kuitenkin, että maalilla oli käynyt. Vaihdoin taas puolta ja sitten alkoi koiraki pelittämään. Radan kolmas maali, meille toinen ukko nousi ihan mallikkaasti. Huh! Ilmaisu niin menee vaihtoon. Alunperinkin siitä olisi pitänyt tehdä haukkuva, kuten minua silloin kehoitettiinkin tekemään. Enkä edes oksentanut, vaikka nieliksitytti tuossa vaiheessa iltaa jo kovasti.

Esineruutu oli ensin ihan kummallista juoksentelua. Lähetin sen toisen kerran, ja sitten se rupesikin töihin, etsi ja toi samantien esineen nätillä luovutuksella. Tuomari arvioi ettei se heti tiennyt mistä oli kyse, ja siltähän se näytti. Tein sille kuitenkin ennen ruudulle menoa autolla esineen haun läheltä vihjeeksi, mutta niin vain kävi tässäkin jotain mitä treeneissä ei koskaan. No, jotain pistemenetyksiähän siitä tuli, muttei epäonnistumista kuitenkaan.

Maastot kaiken kaikkiaan 194 p. Yhteensä 287p ja 1-tulos. Lopputulemana suurimmat ongelmat olivat tottiksen ylivireisyys ja maastossa rullan kanssa toimiminen pistolle lähdettäessä. Ukothan se kyllä etsii ja näytöillä käyttäytyminen oli kovin jees ja hallinta hyvä. Jos Rássi hakukokeita jatkaa, se ilmaisee jatkossa haukkumalla. Tällä hetkellä vain tilanne on se, että purutreenejä ja hakutreenejä on vaikea saada sopimaan samalle viikolle. Kummatkin kun ovat säännöllisen epäsäännöllisinä päivinä.

Helteitä on viimeiset pari päivää piisannut. Lapinkoira viihtyy ulkona varjossa, kun taas belgi on läähättänyt siellä missä minäkin olen eli tässä tapauksessa maannut sairaana mahataudissa sisällä.

Viisas koira etsii varjoa.

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Nappisilmä

Omaan kotiinsa viikko sitten muuttanut Unna lähettää kuvaterveisiä :) Kuvat Henri Sarkkinen.

Unna ja hyvä kaveri "isosisko" Tinka

On se melkoinen nappisilmä!


Unna on ollut uudessa kodissaan reippaana, ja ehtinyt jo tehdä vähän tuhojakin. Vilkasliikkeinenhän tämä sijoitustytteli oli jo äitinsä helmoissa, ekä vauhti ole ainakaan hidastumaan päin. Samoin Tyyne on jo kotiutunut ja ruoka alkanut maistua ulkotöiden jälkeen. "Hevostytöllä" puuhaa riittää omassa pihapiirissä :)
Kodastakin on uutisia kuulunut. Poika on aloittanut maailman valloituksen karavaanarina, paimentolaiselle oikein sopivaa hommaa kerta kaikkiaan. Perheen lapsienkin kanssa yhteiseloon on jo toteltu pikkuhiljaa. On siinäkin omat kommervenkkinsä, kun lapset ovat pieniä ja pikkukoiran hampaat teräviä. 

On tosi mukava kuulla pentujen sopeutumisesta omiin koteihinsa. Ainahan niistä vähän huolta kantaa kun käsistään laskee. Vaikka tietääkin, että hyviin koteihin pentuset menevät ja varmasti pärjäävätkin. Onhan nuita itekkin hakenut ja omaksi ovat kasvaneet :)

Rássi on lopettanut sairauslomansa purutreeneihin (ehkä minäkin vielä joskus opin). Sen lisäksi on keskitytty hinkkaamaan perusasentoa taaemmas (miten se voikin liukua aina eteenpäin...) ja uuden supermagneetin turvin otettu magneettipallo tueksi seurauttamispaikan korjaamiseen. On se mainio juttu tuo magneettipallo, vaikka sitä hifistelynä on pidettykin. Kiitos siskon sain alkuperäisessä pakkauksessa mukana olleen magneetin tilalle supermagneetin, alkuperäinen kun irtoili aika hanakasti ja lopulta toinen puoli sitten katosi lopullisesti.

Tsabbakin on tottistellut, jopa PK-A:ta on rynnistetty molempiin suuntiin. Fyysinen kunto sillä ei varmaan pentujen jäljiltä vielä ole kohdillaan, mutta liikkumallahan se kohenee. Olen juuri tajunnut, että Lappalaiskoirien erkkarin tokoon voisinilmoittaa Tsaban. Erikoisnäyttelyhän on syksyllä täällä Oulussa.

Tiistaina kävin talkoilemassa jälkikokeessa, jossa elämyksiä tarjosi hirvi tömistelemällä kesken tottiksen kentän halki! Olipa äimistyttävä hetki! Ehkä kuitenkin vielä äimistyttävämpi tottista parhaillaan suorittaneille koirakoille. Onneksi herpaantumisesta seuranneita pistemenetyksiä suurempia vahinkoja ei sattunut kellekkään. Ei edes kohti ampumista juosseelle hirvelle, joka ehkä halusikin näyttää ettei starttipistoolia tarvitse pelätä ;)

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Menneen viikon uutiskatsaus

Äitiystohinoissaan Tsabba jätti 6 -vuotissynttärinsä juhlimatta viime lauantaina, ja lähteekin sen sijaan synttärijäljelle vasta tänään. Kepeistä/esineistä luvassa true herkkuja :)

Petäjä -pennut siis lähtivät emonsa hoteista kohti uutta elämää viikonlopun aikana. Lähtötunnelmat tässä:

Sijoitustytteli Unna

Vallaton poika Varri

Äitinsä tyttö Tyyne

Pörröinen Nemi

Karhunpoika Koda

Nappisilmät pikinokat eivät edelleenkään juuri kuvista erotu, mutta tunnelmat niinkin :) Toivottavasti pennuista saadaan kuulumisia matkan varrelta tänne blogiinkin. 
Oikein hyvää elämää pennuille toivon ja toivottelen!

Isommat koirat sen sijaan iloitsevat lattioille palanneista matoista, ja ehkä rauhastakin ;) Pennut lähtivät niin nopeasti 7 viikkoa täytettyään, ettei Rássikaan tällä kertaa jäänyt ikävöimään menetettyjä leikkikavereita kuten viimeksi Loihakka K-pentujen viimeisenä lähtenyttä porokoiraurosta. 

Rássin PAJÄ 8.6 jäi suureksi harmikseni väliin, koska se loukkasi vasemman etujalkansa jossain tuntemattomassa kohdassa metsäjäljellä. Maasto oli sen verran ryteikköistä, että varma en ole missä haveri sattui. Vuohisanturaa on loukannut ja rannettaan sen verran, että määrättiin viikon liikuntakieltoon. 

Taluttimessa ulkoilu alkaa jo toisena päivänä olla melkoisen haastavaa. Koira vaikuttaa palanneen nuoruusaikoihin ja tempoilee hihnassa kuin villivarsa ikään.

Harmittaa ihan vietävästi tuo avo:n missaaminen tässä vaiheessa kesää, seuraavia kokeita ei ihan heti ole tarjolla. Viimeinen kisanomainen jälkikin meni tietysti tosi hyvin. Nyt on heti jo sellainen ei-huvita-metsään -tunnelma. Mulla itsellä tuo treenimotska on niin sidoksissa suunniteltuihin koepaikkoihin. No, minkäs teet ja koira terveeksi, tietysti.

Tsabankin pitäisi varmaan treenailla tokoa, eikä jälkeä. Noin jos kokeita ajattelee. Se on vaan niin hauska jäljestäjä. Aivan pikkujäljen ajelin sen kanssa eläinkoemielessä viime viikolla ampumaradan vieressä juuri ukkosen alettua. Loppuun asti mentiin, vaikka vähän se pysähteli ja kysyi, että Really? Halusin katsoa pystyykö Tsabba keskittymään jälkeen äänihäiriössä, mutta onhan sille tietysti sen verran jälkeä tehty, että johan se jälkeä painelee vaikka ensin paukkui ja sitten jytisi.

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

"Auto on turbo, kuski on urpo"

Liittyy asiaan :D

Kuvat Tarkatan -leiriltä 24.-26.5 2013 by Annina Tikka:



ja Tarmo Aintila:



Rássi sai synttärilahjaksi purra kahtena päivänä Jan Skogsterin hihaa, kirjaimellisesti koska omaa ei ole. Oli ekat purut Tarkatan -leiriä lukuunottamatta sitten kesän 2011. Synttäripuruista ei ole kuvia, ja ehkä hyvä niin ;) 

Kaksi liinaa (liikaa), liinojen (epätoivoinen) käyttö, ohjaajan (huono) motoriikka ja nopea koira ei ole oikein toimiva paketti. Tai just siihen pakettiin koiraa ei ohjaaja saanut. Muuten ois suunta ollut vartioinnin opiskeluun, koskapa puruote on mikä ja on ja sillä mennään. Plääh, ihan paska laji, sopii mulle yhtä hyvin ku agility eli ei lainkaan ;)

Pennut on punnittu madotuksen kunniaksi ja todettu kovin tasakokoiseksi porukaksi. Isoimmat pennut Käpälä (Varri) ja Piekka (Nemi) painoivat n. 500 gr enemmän kuin keskenään varsin saman painoiset kolme sisarustaan.

Nappisilmät In jail

Ja portit aukesivat!