Lappalaiskoiria Haukiputaan mettässä

Loihakka Petäjä Akmeeli eli Tsaban tytär Unna 5 kk

Tsabba :)

Kellokas Heavy Joik eli Halla ja Essi

Essin koirista Halla tunkee aina kameran eteen, Jaska taas lymyää varvikossa :)

Juskankankaan Luhtalemmikki eli sijoitustyttö Jaska 5 kk

Sannan nameja norkumassa Tsabba ja Unna...

...ja Halla ja Unna. Unnalla meinasi tulla jo hätä namivarastojen puolesta ;)

Hallalla on karvoja jäljellä lähinnä pussihousuissa ja hännässä :)

Unna pikku-karhu <3

Hela gänget

Äiti ja tytär 

Ja Essin kamerasta, Halla ja Unna Sannan kanssa

Uuden vuoden uudet kujeet ja jekku

Uusi vuosi aloitettiin uudessa pk tottis-ryhmässä, itse asiassa jo väliviikolla. Rássin vire on saatu alemmas syöttelemällä ruokapalkkaa, mutta estenoudoista se yhä nousahtaa melkoisiin tiloihin. Nyt sitten työstetään saalisrauhaa, nostan sitä kovasti paljon ja sitten etitään rauhaa ja taas taistellaan...over and over again. Itehän menen kyllä Skogsterin Mian noutoklinikallekin helmikuussa, Rássin ei tartte välttämättä tulla :)

Rássin tokoryhmä on melko lailla samassa kokoonpanossa, mutta kuutamoryhmänä klo 21-22. Tokossa belki on rauhottunut taas talviteloille. Painaminen loppuu, kun vain jaksan olla musta-valkoinen, enkä ala sönköttämään mitään turhaa. Paikkamakuuta on tehty ruokaa etutassujen välissä ja tuntuu ihan siltä niin kuin se helpottais jännittyneisyyttä.

Tsabba aloitti reilunpuoleisen karvanlähdön, joten kevään juoksut lienee ajallaan tulossa. Rássihan on ilmottu helmikuussa toko evl: ään, mutta epäilenpä juoksujen sotkevan koesuunnitelmat. Ostan varmaankin ensi kuussa kausikortin sisähalliin, niin Tsabbakin pääsee paremmin tokoilemaan. Jonkinlaista breiktruuta ehkä on huomattavissa Tsaban ruutuun menoissa. Lisäksi olen alkanut tehdä sillekin sivulta maahanmenoja etupalkalla, jolloin saan sen suorempaan maahan.

Menneenä viikonloppuna Halla kävi tsekkaamassa sulhasehdokastaan, josta tässä jonkinlainen kännykkään tarttunut epämääräinen otos.

Jekku odottelee vielä loppuja terveystarkkien tuloksia Kennelliitosta. Erittäin positiivisen vaikutuksen se teki, rauhallinen ja varmanoloinen koira. Omistajiensa mukana kulkenut veneilemässä ja metsäreissuilla, ei pelkää ääniä eikä arastele erilaisia alustoja. Se on aika reilunkokoinen ja erittäin hyväturkkinen. 

Mitäkhän sitten

Viikon treenisuunnitelmat muuttuivat loppuviikon osalta täysin. Paitsi keskiviikkona sain ihan kalenterin mukaisesti todeta pk-tottisvuorolla, että Rássi käy siellä niin kierroksilla ettei hyvä heilaha. Ulvomista noudoissa ja kamikaze A:ta. Oman vuoromme loppuosuus käytettiin A-esteen turvalliseen ylittämiseen eestaas ja taasees. Hyvä huomio treenikavereilta, että sillä on kohta etupää rikki. Pitäs saaha tottisvire alas työntekomoodiin ennen kuin ollaan liian syvällä suossa.

Torstain koulutusohjaajakurssin treenikoirakkuus vaihtui vierailuun heijjän voi/evl -ryhmässä. Minua kiinnosti lähinnä paikkamakuu rivissä. Kuten jo totuttua, Rássi oli levoton uusien kavereitten kanssa. Se on kyllä kaavottunut tuohon. Istumisessa hyvä niinku pitiki. Muuten ei mitään kummallista. Hyvä luoksari osina ja kokonaisena, huonot kaket. Kaketreeneissä on nyt muutenkin palattu alkuun. Kesätauon jälkeen tarvitaan ihan selkeästi muistuttelua.

Perjantain lappalaisvuorolla ei käyty ollenkaan, koska nukuin. Käsittämättömän raskas viikko. Toisaalta kaipaisin Tsaballe lähinnä liikkuriapua tunnariin, enkä oikein luottanut sitä löytyvän kun muilla painoivat agikisat päälle.

Lauantaina ulkotreenit kentällä. Oikein kivat, jos ei oteta huomioon Tsaban haukkumista. Se nosti itseään kentän reunalla Rássin treenejä seuratessaan ja oli sitten aivan liekeissä. Seuraamiskaaviota, luoksaria ja ohjattua Tsaballe. Varmaan historiallisesti ensimmäisen kerran ikinä se oli sitä mieltä, että treenit olivat liian lyhyet ja haastoi minua itsepintaisesti leikkiin kun lopetin treenit. Jotain olen siis tehnyt oikein, mutta jotain myös hyvin väärin (ääntely).
Rássille ohjattua, seuraamiset, mukailtua zetaa ja loppuun eteenmenoja. Niihin on vain niin kiva päättää treenit :)

Sunnuntai on lenkkeilypäivä. Hakutreenit peruuntuivat. Olohuonetokoissa edelleen kaket ja tunnarikasat. Taidan varata uintia ja juoksumattoa Vesipedosta Rássille, paikka vaikuttaa houkuttelevalta. Täytyyhän se testata tuo paikkakunnan toinenkin koirauimala nyt kun sille linjalle on lähdetty.

Viikonloppuna moikkasin myös Hallaa. On se luonnetestinsä mukainen koira, tai toisinpäin asia pitäisi varmaan ilmaista. Hauska tapaus. Sille odotetaan juoksuja alkuvuodesta, joten urosasiaa pitäisi nyt alkaa touhuamaan tosissaan. Varaurosta ja ykkösurosta. Oikein odotan, että saisin nähdä minkä luonteisia jälkeläisiä sille tulee, takana emälinjassa kun on paljon rauhallistakin tempperamenttia.

Pentusuunnitelmia

Halla eli Kellokas Heavy Joik kävi luonnetestissä Haukiputaalla, tuomareina Hynynen&Keinänen. Reijo Hynynen on viime vuosina kouluttanut raatokoiraprojekteissa lappalaiskoiria etsimään poronraatoja maastosta. Kokemuksiensa perusteella hän on kaivannut koiriin enemmän työominaisuuksia; taistelunhalua ja vilkkautta. Samoilla linjoilla on toinenkin tuomareista, joka hänkin on testannut paljon lappalaiskoiria luonnetestituomarina ja luonnollisesti tavannut lappalaiskoiria myös muissa koiriin liittyvissä töissään. Keinäseltä olen myös itse kysynyt ja saanut neuvoja Tsaban koevireen korjaamiseksi. On Tsabba ollut Jarin hoivissa kesällä hoidossakin. Itse arvostan siis juuri tämän tuomarikaksikon mielipidettä lappalaisesta, armopisteitä koiran omistajan hyvän mielen takaamiseksi tuskin oli luvassa.

Hallan omistajalle Essille testi ei tuonut mukanaan yllätyksiä, vaan vain vahvisti hänen omia käsityksiään koirastaan. Puolustushalua oli tullut arjen sattumusten kautta testattua jo aiemmin ja sitä todistettavasti löytyy, niin myös testissä. Vilkashan Halla on, koiran käyttäymistä testissä ja tuomareiden loppupäätelmiä vilkkauden ja hermojen suhteen jännitin itse eniten. Testattaessa koiran ikä oli pari päivää yli 3 vuotta.

Hallan testitulos, tuloksen perässä suluissa luonnetestin virallisen tulkintaohjeen määritelmät koiran käyttäytymisen sijoittumisesta arvosteluasteikolle:

Toimintakyky    +1 Kohtuullinen (Koira ottaa kontaktin kelkkaan suurestakin pelästyksestä huolimatta hyvin vähäisillä ohjaajan avuilla. Pimeässä koiraa voidaan joutua kutsumaan)

Terävyys          +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua (Koira reagoi hyvin laimeasti tai ei lainkaan hyökkäykseen, tai osoittaa pelkoa)

Puolustushalu   +3 Kohtuullinen, hillitty (Koira puolustaa ohjaajaansa: joko haukkuu ja/tai murisee hyökkääjän lähestyessä, pysyy ohjaajan edessä tai sivulla. Koira palautuu nopeasti ja hyväksyy hyökkääjän hyökkäyksen loputtua, lyhyt viive sallitaan)

Taisteluhalu     +2 Kohtuullinen (Koira ottaa esineen halukkaasti ja ote on melko luja, jonkin verran pureskelua ja otteen korjausta. Mikäli koira irrottaa otteensa uhattaessa sen tulisi ottaa esine uudelleen uhkauksen jälkeen)

Hermorakenne +1 Hieman rauhaton (Koira selviytyy kaikista testin osasuorituksista. Siinä on havaittavissa lieviä merkkejä rauhattomuudesta, se rasittuu henkisesti testin edetessä. Palautumisajan pituus eri osasuoritusten välillä vaihtelee)

Temperamentti +1 Erittäin vilkas (Reaktio on hyvin nopea, väistämisliike on melko pitkä. Koira ei pysty välittömästi kohdentamaan häiriötä ja siinä esiintyy lievää keskittymiskyvyn puutetta. Koirassa ei ole havaittavissa tasapainottomuutta)

Kovuus             +3 Kohtuullisen kova (Koira, joka koettuaan oikea-aikaisen psyykkisen epämiellyttävyysreaktion uudelleen paikalle tuotaessa ei osoita pelon merkkejä ja halua välttää paikkaa)

Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin (Koira, joka houkuttelematta hakeutuu kosketukseen myös vieraiden ihmisten kanssa käyttäytyen ystävällisesti ja avoimesti. Luoksepäästäväksi kutsutaan myös sellaista koiraa, joka ei tutustu ihmisiin omaaloitteisesti, mutta sallii tutustuttaa itsensä heihin) ,
ja loppupisteet 158 ja laukausvarma :)

Hallalta tarkattiin kesällä Akuutissa silmät, lonkat, polvet ja kyynärät. Silmät puhtaat, samoin polvet ja kyynärät. Lonkat on lausuttu C/C, mikä tietenkin oli pienoinen yllätys. Lonkkaindeksi sillä on kuitenkin (syyskuu 2012) 101 eli ihan hyvä. BLUPindeksien laskennassa rodun indeksien keskiarvo on 100. Tarkoittaen siis, että rotuun nähden genotyypiltään keskiarvoinen koira saa tuloksen 100. Indeksi on ennuste siitä minkälaista lonkkaa koiraa mahdollisesti periyttää omien ominaisuuksiensa pohjalta, yhdistelmässä otetaan huomioon uroksen ja nartun indeksien keskiarvo. 

Joka tapauksessa Hallan luonnetestitulos varmisti minulle ja koiran omistajalle ensi talven suunnitelmat. Hallan astutusta yritetään seuraavasta juoksusta. Olen astuttanut Hallan emän Saiken kun Halla laitettiin alulle ja ollut läsnä sen syntyessä. Halla oli ainut pentu tuloksena kahdesta parin päivän välein suoritetusta, varsin helposta ja omatoimisesta astumisesta. Synnytys oli helppo ja Saike itsenäinen, varmaotteinen synnyttäjä, kuten oli Tsabbakin.

Koska myös Tsaban ja Saiken emä Taru on veljeni koirana minulle tuttu, suhtaudun suurella mielenkiinnolla Hallan mahdolliseen jälkikasvuun. Tietyt ominaisuudet rakenteissa ja luonteissa tuntuvat periytyvän voimakkaasti emälinjassa. Hallan luonnetestitulos vaikuttaa ehkä enemmän Saiken siskon Sahpen luonneominaisuuksien kanssa yhteneväiseltä. Sahpe on vähintään kohtuullisen kova, kun Saike on pehmeämpi. Samantyyppisiä eroja luonteissa on Tsabankin omassa pentueessa havaittavissa jo nyt. On enempi työkoiratyyppistä ja toisaalta pehmeämpää. Hallan isä on sama kuin Tsaban pentujenkin, 4 -vuotiaana luonnetestattu Nuka. Kun Nukakin on minulle monien vuosien ajalta yhteisistä harrastuksista tuttu ja mieleinen koira, tuntuu Hallan suunniteltu pennutus siltä, miltä haluan kasvattamisen tuntuvankin. Urosvalinta on vielä auki, mutta urokselta vaadittavat ominaisuudet selvillä.

Halla Lappalaiskoiragalleriassa

Esineitä ruudusta

Viisi esinettä, panta takarajalla, pallurat keskellä ja edessä, hanska edessä sivurajalla, pallo vasemmalla keskellä sivurajalla

Sateisen ja kolean päivän kunniaksi kävimme ensin metsälenkillä ja sitten teimme "kesän" ensimmäisen varsinaisen esineruututreenin. Kapea ja pitkä kaistale. Rássi huuteli autosta jo minun touhuillessa ruudunrakennuksessa, joten päästin sen ekana pahasta. Seurautin autosta ruudulle, kohtuu hyvä. Paikka pysyi, pää pyöri maastoja haistellen. Perusasento, ja esine kerrallaan kaikki tavara ylös ripeässä tahdissa. Pysyi alueella. Miinuksena Kinder-palluroitten pureskelu luovutusasennossa, molemmat hajosivat ennen päätymistään minulle käteen. Pantaa ja hanskaa ei pureskellut.

Myös Tsabba seuraili autosta ruudulle. Kaksi ekaa esinettä nousi oikein mallikkaasti, hanska ja pallo. Sitten alkoi olla työlästä. Tsabba mm. pissasi ruutuun ja lähti haakuilemaan ruudusta ulos molemmilta sivuilta oikein reilusti. Avustin kävelemällä itse lähemmäs pikkupalleroita ja innostamalla "etsi"-käskyllä takaisin työn ääreen. Kinder-pallura nousikin hyvin. Ongelmaksi muodostui panta, jota Tsabba ei mieltänyt esineeksi (sen oma panta). Panta haettiin takarajalta sitten yhdessä tuumin. Näytin lopulta pannan ihan sormella maasta, koska Tsabba ei vain nostanut sitä, vaikka se oli nokan edessä. Siitä käskyllä luovutusasentoon ja kunnon pallopalkka päälle. Vire laski kuin lehmänhäntä kun panta pitikin nostaa, vaikka se ei kuulunut Tsaban mielestä leikkiin yhtään. Onneksi sain sen pallolla innostettua ihan ok tunnelmaan, voitto sinänsä. Autolle palattiin Tsabba narupallossa roikkuen, joten ihan hyvä tunnetila sille kai jäi.

Maasto näytti nyt vihdoinkin siltä, että huomenna päästäisiin metsäjäljelle. Toukokuu on ollut enempi ja vähempi tälläinen:

Aamu 6.5 2012

Jälkeläisseurantaa :) Oulun Katselmuksesta Taru Valliuksen ottamia kuvia Iitasta ja Johkasta:

Loihakka Naltio Humppa
copyt Taru Vallius

Loihakka Naltio Johka
copyt Taru Vallius

Lisäksi kuvia Hallasta, jota olen kysynyt jalostuslainaan :) Kuvaaja edelleen Taru Vallius.

Alimmassa kuvassa Loihakka Naltio-pentujen isä Nuka (Taikahallan Hankien Hurma) ja tyttärensä Halla (Kellokas Heavy Joik).
Lisää Tarun kuvia Katselmuksesta http://tarutuulten.dyndns.org/gallery/album449

Halla on energinen ja reipas narttu, toivottavasti terveystarkit tuovat mukanaan hyviä uutisia ja sopiva uros pentueen isäksi löytyy. Yhtä on kysytty, muita sitten tarpeen mukaan.

Ja lopuksi vielä jättiläisonnittelut ensimmäisenä synttäripäivänä Pietan ja Runnun jälkeläisille, maanmainioille Loihakka K-pennuille!!